Pretty in pink

Pimeässä kellarissa odotti vaaleanpunainen yllätys. Persikkapuu availee nuppujaan! Koskahan sen uskaltaisi viedä kasvihuoneeseen? Tänään päivällä aurinko lämmitti kasvihuoneen 25 asteeseen, ihan hiki tuli kun kävin siellä puuhailemassa.

Taimet odottavat koulintaa. Tomaatteja, paprikaa, yrttejä, kesäkukkia...Kevätsäät, tulkaa jo!

Helmikuun takertumisia vihreyteen

Lunta, lisää lunta, enemmän lunta. En jaksaisi enää talvea, en yhtään. Maaliskuulle varattiin pakomatka lämpöön. Sen odotus auttaa. Ja ihanat orkideat, kaikki kolme perhosorkideaa ovat nyt kukassa. Ne ovat niin kauniita ja kukkivat pitkään! Muitakin piristeitä on käytössä:

Seuraavaksi kokeilen oransseja!

Pienin ja punaisin, väri ei näy hyvin vastavaloon.

Viimeinen amaryllis kaatui, mutta maljakossa hempeili pitkään.

Tämä upean sininen oli tuliainen. Mikä on nimeltään?

Olo oli kuin karkkikaupassa kun näitä valitsin. Ihan pikkuisen lisää tilasin vielä...

Aurinko!

Vallatonta vihreää puutarhavuotta 2011!

Tänään paistoi aurinko, siis sinitaivas ja valoa! Ei sitä päiväkausia jatkunutta epämääräistä harmautta, vaan raikasta ihmeellistä kirkkautta. Ah. No, pikkuisen viileä oli toki ja nyt illalla -21C. Kasvihuoneeseen kirpsakka pakkanen hiipii jälkijunassa, mittari työpöydälläni näyttää nyt -14C. Päivällä kävin metsälenkillä pennun kanssa. Valohoito sai puutarha-ajatukset hyrräämään ja siemenluettelot, puutarhalehdet ja -kirjat vetävät puoleensa. Apua, pian se on menoa!

Sisällä joulun kukat vielä ilahduttavat, amaryllikset tekevät toista kukkavarttaan ja jouluruusu on hyväkuntoinen. Kaikissa kolmessa perhosorkideassa on nuppuja. En enää muista mikä on minkäkin värinen, pian se selviää :) Talvehtivat pelargonit venyvät ja vanuvat, mutta hengissä ovat. Paavalinkukat pääsivät unohtumaan kesällä ja olivat aika heikossa kunnossa. Nyt ne kukkivat hempeän vaaleanpunaisina ja liloina. Kellarissa pitäisi käydä kurkistamassa pimeän asukkeja, hiukan kostuttamassa ja hoivailemassa.

Kompostori pääsi jäähtymään alkutalvesta ja hirmuiset pakkaset jäädyttivät sen. Tuntuu ilkeältä laittaa kompostijäte sekajätteen sekaan, mutta ei tuota jäistä pönttöä kuumavesipullot sulata. Kevättä täytyy odottaa. Harmi ettei omakotitaloon ole saatavilla järkevän hintaista biojätekeräystä, jota voisi nämä talvikuukaudet käyttää.

Puutarhan peittää paksu hanki. Siellä ne alla ovat, aarteet ja vihreät voimat. Odottavat lämpöä ja valoa, kuten minäkin. Mutta nyt saa jo suunnitella ja viherkuumeilla!

Talveen valmistautumista

Tänä viikonloppuna oli aikaa puuhailla puutarhassa, valmistautua talven tuloon. Ruukut ja istutuslaatikot ulkona ja kasvihuoneessa on tyhjennetty. Yhtä lukuunottamatta, se ei osunut näkökenttään. Ulkokalusteet on kiikutettu varastoon suojaan, lehtiä lakaistu terasseilta ja kivipolulta. Haravoitavaa riittäisi, mutta keväällä sitten jos huvittaa. Puut pihalla ovat lähinnä koivuja, ja niiden pienet lehdet katoavat aika nopeasti. Yhteen kukkapenkkiin piilotettiin lasten toivomuksesta tammenterhoja. Viime syksyn piilotuksista iti tänä vuonna yksi.

Kasvihuone kahtena lokakuisena päivänä

Hujoppikoivut syysasussa (nyt ovat jo paljaita)

Viimeisiä kukkijoita

Salaisen puutarhan syysvärejä

Sisälläkin tapahtuu. Nykyisistä kolmesta perhosorkideastani kaksi tekee kukkavartta! Pelargonit on otettu sisään talvehtimaan, ja muutamista isoista otin pistokkaita. Kokeilua, en tiedä miten näin syksyllä jaksavat lähteä kasvuun. Yhden vien kokeeksi pimeään kellariin talvehtimaan. Persikkapuukin pääsi kellariin, nippa nappa mahtui korkeutensa puolesta. Myös daaliat ovat kellarissa.

Lokakuinen puutarha

Syksyn kauniita värejä, muutamia kukkijoita. Daaliat olivat upeita. Tein niistä viime viikolla ison kimpun maljakkoon ja juurakot vein jo kellariin. Syynä olivat purkeissa olevat pionien taimet, ne piti saada maahan ja daalioiden paikka kelpasi siihen mainiosti.

Kasvihuonetta on jo vähän siistitty ja tyhjennetty. Vanhan omppupuun hedelmät ovat maukkaan kirpeitä, ja tänä vuonna isoja! Paljoa niitä ei ole, mutta ennätyssato tähän mennessä. Syyshommia riittäisi vaikka kuinka, mutta yksi kerrallaan. Onneksi en ole ostanut kukkasipuleita. Vielä muutama taimi pitäisi saada nimittäin maahan, joten paineita on riittävästi :)

Kasvihuoneen eka kesä

Sitkeä sissi

Puutarhajätekompostista on kesän ajan puskenut jotain vihreää. Muutama päivä sitten katsoin tarkemmin, ja vihreiden lehtien lisäksi sieltä pilkisti nuppu. Amarylliksen nuppu. Sipuli talteen ja ruukkuun, ja pian saa nauttia valkoisesta ihanuudesta. Helppoa kuin mikä tämä amarylliksen kukittaminen uudelleen :)

Sissi-amaryllis saa pisteet sitkeydestä. Jouluinen istutus oli pitkään talvella sisällä, kun halusin jouluruusun säilyvän hengissä. Siirsin sen kuitenkin melko kylmällä ulos, ja jonkin ajan kuluttua istutin jouluruusun maahan ja nakkasin loput jutut kompostiin. Sipuli oli ihan kompostin reunalla verkon vieressä, ja se oli kasvattanut mehevät juuret sivulle kasan sisään. Aika vähällä kosteudella se on pärjännyt näin kuumana kesänä.

Haisevia otuksia

Lämpökompostori puksuttaa ja toimii. Jälkikompostointi aiheuttaa harmaita hiuksia. Halvat mustat muovipöntöt eivät pysy kulmistaan kiinni, ainakaan jos ovat täynnä mielenkiintoiselta tuoksuvaa sisältöä. Karvaiset puutarha-apulaiset käyvät kukin vuorollaan tai yhteishyökkäyksenä nuuhkimassa, tökkimässä, kaivamassa, ja tuleehaan sieltä vihdoin mustaa kultaa. Tuoksut leviävät apulaisten mukana olohuoneeseen, ja karvaisten vatsat reagoivat maistiaisiin temppuilemalla. Vinkit tervetulleita koiruuksia kestävistä ratkaisuista...  

Terassit kesäkukat ovat tänä vuonna kokoelma heräteostoksia, omia ja lasten valintoja. Pirteän punainen verbena on ollut mieluinen. Tähtisilmät ovat kestosuosikkejani. Sininen härmesalvia on ihastuttanut, upeat siniset kukat ja sinertävät lehdet.

Tomaatit kypsyvät kasvihuoneessa ja lapsukaiset käyvät päivittäin poimimassa sadon. Nam! Paprikoita ja chilejä on tulossa, mutta ovat vielä täysin vihreitä. Kesäkurpitsa tekee satoa, mutta kuivuu herkästi. Muistiin ensi vuodelle: paremmin kosteutta pidättävä ruukku. Kypsiä pensasmustikoita en ole juuri ehtinyt näkemään, kun pienet kädet ne nappaavat saman tien. Muutaman maistiaisen olen sentään saanut, suussa sulavia.

Päätin olla hankkimatta yhtään kukkasipuleita tänä vuonna. Puutarhapuuhailuaika on muutenkin kortilla. Onneksi puutarha pärjää omillaan hetken, antaa iloa ja ihmetystä ilman jatkuvaa urakointia. Vaarana on villiintyminen, ja silloin tehokkaat täsmäiskut auttavat.

Viime vuonna istutetuista kärhöistä kolme neljästä on kukkinut upeasti. Warzavska Nike ja Comtesse de Bouchaud aloittivat heinäkuussa. Nelly Moser kukkii nyt. Etoile Violette ei kukkinut lainkaan.

Olen jo autuaasti unohtanut mikä kurjenpolvi on mikäkin. Arkistoista löytyy kyllä tarvittaessa. Siementaimiakin on ilmestynyt, yllätyksiä tiedossa. Kasvihuoneen tieltä kaivettiin ylös vanha huonokuntoinen yrttipenkki, joka oli muutamille kasveille väliaikaisena sijoituspaikkana. Kaivuun tuloksena läheltä löytyi monta pikkuista verikurjenpolvea, olivat lähteneet kasvuun juurakon paloista. Ne pääsivät kasvihuoneen ja aidan väliin, uskoisin pärjäävän kuivassa ja helteisessä paikassa. Seuraksi tuli komeakärsämöä, tädykettä, ja idänunikoita. Suunnitelmassa vielä lisätä kolme pylväskatajaa tuomaan ympärivuotista vihreyttä, korkeutta, ja näkösuojaa.

Leppoisaa kitkentää

Hellesäätä, ihanaa mahtavaa lämpöä päivästä toiseen. Kaatosade torstai-iltana teki hyvää, suuri vesimäärä katosi nopeasti. Kasvihuoneessa on asukkeja: tomaatteja, yrttejä, paprikaa, kesäkurpitsa ja pelargoneja. Lisäksi persikkapuu, jonka koitan talvettaa kellarissa. Lämmintä piisaa, ehkä liiankin. Ovet ja luukut ovat päivisin auki. Lämpömittaria ei vielä ole.

Puutarhatyöt ovat pääasiassa olleet leppoisaa kitkentää. Kärhöjen välissä oli kummallisen näköisiä rikkoja, ja nappasin ne ylös. Niiden tuoksu ihmetytti, kunnes tajusin - tomaatteja! Sitten tulikin mieleen, että olin viime syksynä tomaattien istutuslaatikosta tyhjentänyt ylimääräistä multaa kärhöjen juurelle. En raaskinut kaikkia yritteliäitä taimia poistaa, joten pari vahvinta pääsi kasvihuoneeseen. Voi olla, ettei niistä ehdi tulemaan satoa, mutta kokeiluahan moni muukin asia on.

Kärhöistä ensimmäisenä on ehtinyt kukkaan Warszawska Nike. Mahtava syvän violetti väri. Samaisessa penkissä pikkusyreeni ei selvinnyt eteenpäin elämässään. Keväällä silmut pullistelivat, mutta sitten kuivuivat. Muuten talvituhoja tuli tosi vähän, vaikka superpakkaset koettiin. Paksu lumipeite suojasi. Laventeli 'Hidcote' ilahduttaa kolmatta kesää! Oikea Hidcote on yhä näkemättä.

Kasvihuone

Kesäkuu mennä hurahti ilman blogipäivityksiä. Mieluummin ihan pihalla kuin läppärin ääressä. Kasvihuonepaketti saapui kuun alussa, mutta joutui odottamaan ammattilaisia pari viikkoa. Juhannusviikolla unelmani pystytettiin kahdessa päivässä. Värivalinta osui nappiin, viininpunainen sopii hienosti yhteen niin talon kuin takana olevan valkoisen aidan kanssa. Paikkakin tuntuu oikealta. Aiemmin kuiva ja unohtunut alue on nyt hyvin käytössä. Sekä aita että naapurin puolella olevat pensaat ja puut antavat näkösuojaa. Kasvihuoneen ja aidan väliin jää metrin levyinen istutusalue, johon suunnitelma ja suurin osa kasveista on valmiina. Aamupäivällä kasvihuone on varjossa, vähitellen valo lisääntyy ja koko loppupäivän paistaa. Lämpömittari vielä puuttuu, joten en osaa sanoa mikä on sisälämpötila näin helteillä, kun ovet ja luukut ovat auki. Katselen ja kokeilen nyt ilman varjostusta tämän kesän.

Tässä kuvia uunituoreesta unelmasta.