26.1.2010

Kamujen oma blogi

http://hurrikaanit.blogspot.com/

Tervetuloa vierailulle koiruuksista kiinnostuneet.

18.1.2010

Suuri pamaus


Puuhellan päällä oli kolme kaunotarta, herkkä pitkänhuiskea blondi röyhelöineen ja kaksi pirteää punapäätä. Punapäät olivat oikeastaan siamilaiset kaksoset, sillä ne puskivat samasta sipulista. Loisto oli juuri parhaimmillaan, kun tuli suuri pamaus. Eräänä aamuna suihkusta tullessani lattialla oli ehjä (!) ruukku ja murskaantunut amaryllis kaksine kukkavartineen. Kaikki kukat olivat irronneet varresta, ja vaurioituneet niin, ettei niitä voinut edes minimaljakkoihin laittaa. Blondi sinnitteli korkeuksissaan loppuun saakka. Taas opin jotain: "nuolaise ennen kuin tipahtaa", tai tässä tapauksessa "tue ennen suurta pamausta". Toisaalla huojuttiin niin pahasti metrin korkeudessa, ettei tukikeppikään auttanut asiaa. Naks ja maljakkoon.

Tein viikonloppuna virkistysvisiitin Plantagenin vihreyteen. Pinkkejä tulppaaneita, pari hörhelöpaavalinkukkaa ja kaksi hassua muorinkukkaa (Peperonia). Muorinkukat pääsivät palmuvehkan kaveriksi puuhellan päälle. Perhosorkidea alkoi kukkimaan!

Kasvihuonekuume nostaa taas päätään. Vaatisi perehtymistä rakennuslupa-asioihin ynnä muuta ei niin houkuttelevaa. Mielessä on aika selkeänä millainen, mutta miten ja millä hinnalla onkin sitten toinen juttu.

Ulkoilmaelämääkin on vietetty, lapsosten ja kamujen kanssa. Pakkanen kiristyy jälleen, joten ulkoilu vähenee. Sen sijaan soffateltiin mukavasti. Osuin katsomaan kakkoselta "Riskirajoilla: Guyanan sademetsissä", osa 1/3, ja seurasin loppuun asti. Mieleen jäi esimerkiksi neidonkenkäorkidea ja erään kasvin sisällä asustava pikkuruinen keltainen sammakko. Pakkasen keskellä nojatuolimatkailua sademetsässä.
Kuvan piristys ei ole muuten tämänhetkinen kukkija. Olimme tuolloin juuri muuttaneet Lontooseen, ja Ikea-reissulta nappasin mukaan upean fuksianpunaisen orkidean. Heti kun se oli keittiön ikkunalla, niin alkoi tuntua olo kotoiselta uudessa asunnossa.

10.1.2010

Salainen nurkkaus

Talomme eteläpäädyn ja 160cm aidan väliin jää kapea alue. Aitaan ei tehty porttia sille sivulle, joten kyseessä on umpikuja, eikä siellä tule sikäli liikuttua. Olohuoneestamme on kuitenkin suuret ikkunat tähän suuntaan. Tontti on alunperin ollut tuplakokoinen, eli ikkunat on suunniteltu antamaan pihalle ja metsään päin. Nyt vieressä on naapuritalo. Kesällä 2008 näytti tältä:


Paikalla kasvoi paljon vuohenputkea, joten aloitin urakan myrkyttämällä kaikki rehut. Kärräsin paikalle paljon sepeliä, multaa ja kiviä. Ensimmäinen erä istutuksista ehti maahan syksyllä 2008, ja loput 2009. Salaisen nurkkauksen päätarkoitus on näyttää mielenkiintoiselta sisältä olohuoneesta katsottuna. Aita varjostaa osan alueesta, joten mukana on pääasiassa varjon ja puolivarjon kasveja. Timanttituijia on viisi, ne pysyvät kapeita, mutta tuovat istutukseen tulevaisuudessa korkeutta ja ympärivuotista vihreyttä. Ikivihreitä ovat myös pallotuijat, alppiruusut ja mahonia. Tällä hetkellä tosin kaikki ovat kokonaan lumen peitossa, timanttituijien kärkiä lukuunottamatta :) Talveksi laitan etualalle kaksi pajukartiota valoilla koristeltuna luomaan tunnelmaa.

Salainen nurkkaus on erotettu muusta puutarhasta matalalla pajusermillä. Tarkoitus on pitää karvaiset kaverit poissa sieltä, jotta havut säästyisivät ruskistavilta suihkauksilta. Tässä näkymä talon päätyyn, salainen nurkkaus jää pajusermin taakse. Kuvasta oikealla on terassi ja vasemmalla kärhöt kumppaneineen

Heti pajusermin takana on tummalehtinen purppuraheisiangervo 'Diabolo', keltakirjokanukka, kuunlilja ja edessä tuoksukurjenpolvea.

Keltakirjokanukan naapureina tuija, katsura, keltalehtinen japaninangervo, ja tuivio.

Mahonian lehdistö on kaunis. Toivottavasti selviää tästäkin talvesta.

Mahonian kavereina tuijaa, tuiviota ja japaninangervoa.

Alppiruusu 'Hellevi' järjesti kunnon shown kesäkuussa. Seurana tuijaa, imikkää, ja japaninsara. Nuokkusara ei selvinnyt ensimmäisesta talvesta. Varjoyrtti maata peittämässä.

Hauska höyhenpensas, sen ympärillä tiarella 'Starbust', tuoksumataraa ja keltalehtistä suikeroalpia. Oikealla kurkistaa alppiruusu 'Pekka'.


Umpikujan pää oli hunningilla vielä viime kesän, kunnes syksyllä laitoin sen remonttiin. Yritin luntata muistikirjasta mitä kaikkea sinne istutin, mutta näemmä jäi kirjaamatta ylös syksyn kiireissä. Jotenkin näin:

  • Keltalehtinen heisiangervo
  • Sulkavaleangervo, suklainen lajike...
  • Viiruhelpi
  • Akijeija, olisikohan ollut odotusarvoltaan valkoinen
  • Rotkolemmikki, kirjavalehtinen ja tavallinen
  • Tuoksukurjenpolvi
  • Muutama erilainen tellima

Mustaa muovia näkyy vielä taustalla aidan alla pitämässä vuohenputkia kurissa, jos yrittävät sieltä ylös.

Talon seinän vieressä on aika leveästi sepeliä, jotta siitä mahtuu kulkemaan kottikärryjen kanssa. Keskellä aluetta juuri ikkunoiden edessä on tila ruukulle tai pajukartiolle. Viime kesänä siinä oli daalia 'Fascination', joka tässä tosin on kärsinyt kuivuudesta. Ensi kesänä jotain harvemmin kastelua vaativaa.

3.1.2010

Hyvää Uutta Vuotta 2010



Uuden vuoden kolmas päivä. Pakkaset paukkuvat edelleen. Tänään aamulla oli -24 astetta, nyt on lauhtunut -8 asteeseen. On yhä liian kylmää lenkkeillä vilukissakoiriemme kanssa. Neljän seinän sisällä kököttäminen alkaa näkyä, koiravaarit ottivat tänään yhteen. Halusivat molemmat saman luun, tietysti, useasta saatavilla olevasta. Onneksi selvittiin säikähdyksellä, jotain etua hammaskaluston harvenemisesta...

Joulukukat ovat ilahduttaneet kovasti. Hyasintit ovat jo kukkineet, mutta lehdet tarjoavat yhä viherterapiaa. Amarylliksilla on alkamassa toinen kierros. Kuvassa näkyvä valkoinen myytiin miniamarylliksen nimellä. Sipuli olikin pienempi, mutta kukinta vetää vertoja normaalikokoiselle. Jouluruusua kokeilen ensimmäistä kertaa, olisi mukavaa saada se puutarhaan. Näyttää vaan nyt jo kärsivältä, vinkkejä otetaan vastaan. Muratista pidän kovasti, paljon erilaisia lehtimuotoja ja -värejä. Ulkona ruukuissa olevat näyttävät nyt menetetyiltä.





Lämpökompostori on pysytellyt sinnikkäästi plussan puolella. Jouduin sitä tyhjentämään, onneksi oli yksi plussapäivä pakkasten keskellä. Muuten puutarhaa tulee katseltua lähinnä lasin takaa, lunta on nelisenkymmentä senttiä. Kesäkuvien katselu aiheuttaa haikeutta ja ihmetystä. Voiko tuolla tosiaan joskus olla hellevaatteissa vihreyden keskellä? Toissa yönä pitkään valvoessani tuijotin kuutamon valaisemaan puutarhaan, salaperäiseen satumaailmaan, jossa oli rikkomaton hiljaisuus ja pysähtyneisyys. Siellä kätköissä on eloisuus ja vihreys.