Palheiro Gardens

Palheiro Gardens (Blandy's Garden) on kaunis iso puutarha Funchalin lähellä ylempänä rinteellä. Vietimme siellä puolikkaan päivän. Lapset saivat juoksennella nurmikentillä ja leikkiä lehtisotaa kesätamineissa. Minä kiertelin, katselin ja nautin tunnelmasta. Kameliat kukkivat, jokunen ruusukin. Tea House tarjosi kaikille sopivasti suolaista ja makeaa.

Huomatkaa puunkaatajat jättipuun juurella

Madeiran värit

Joulua joulua, lunta ja pakkasta. Pieni piipahdus marraskuun puolelle, jolloin kävimme aurinko- ja lämpöhoidossa Madeiralla.

Yhtenä päivänä autoilimme ylös alas, nämä kuvat ovat huipun ylänköalueelta, josta löytyi satumaisen kauniita maisemia. Polkuja risteili sinne tänne ja mieli olisi tehnyt kovasti seikkailemaan. Sitten joskus, kun pikkumatkaajat ovat isompia, niin levadavaellus Madeiralla olisi toivelistalla.

Hotellimme oli Funchalissa oli rannalla, huolella hoidettuja puutarha-alueita.

Rouva Välkyn pimeät puuhat

Kotiutuessani tänään viiden maissa oli muuten mukava sää, mitä nyt satoi ja pimeys laskeutui. Eteen tuotiin tarjottimella pari tuntia vapaata aikaa ja sisällä nyhjääminen puudutti. Sateen pitävät kamppeet päälle, lippis päähän ja kaiken kruunasi otsalamppu. Rouva Välkky oli valmis pimeisiin puuhiin puutarhassaan.

Kesäkukista malttoi jo luopua ja nyt jatkavat elämänkulkuaan kompostissa. Muutama keltalehtinen suikeroalpi pääsi pensaiden juurelle maata valloittamaan. Osa ruukuista on jo pesty ja siististi varastoitu, pari vielä odottaa suihkutusta. En laittanut lainkaan syyskukkia tänä vuonna, siirryn suoraan kesäkukista joulukukkiin. Siinä välissä ilahduttanee yksi orkidea, joka koki kovia kesällä ja kävi janokuoleman partaalla. Ihmepelastumisesta kiitollisena se puskee nyt kukkavartta.

Ruukkujen lisäksi varaston suojaan on kannettu vaikka sun mitä pihalla majaillutta tarviketta. Enää sinne pitäisi saada mahtumaan terassikalusteet, autonrenkaat, lasten leluja, työvälineitä... Onneksi teimme isomman varaston kuin mitä olisi saanut ilman rakennuslupaa. Silti se on aina täynnä, sama juttu kuin vaatehuoneen ja kaappien kanssa. Kummallista.

Lämpökompostori on puksuttanut hienosti ja tein sinne tilaa. Kuiviketta voisi vielä hankkia valmiiksi talvea varten. Täydellinen puutarhuri käyttäisi toki omaa sekoitusta ostokuivikkeen sijaan, mutta suon itselleni tämän pienen oikaisun.

Pian voisi virittää ensimmäiset ulkovalot pimeyden mausteeksi. Mutta hei, ensimmäisethän ovat jo valmiina! Siinähän ne vuorimännyissä piileksivät koko kesän, ei muuta kun piuha seinään kiinni.

Hämäräpuuhiensa lopuksi rouva Välkky totesi tyytyväisenä, että tulipa tehtyä hommia ja sadekin loppui. Kamut hihnaan ja iltalenkille.

Lapio talviunille

Eilen sunnuntaina kivipolun viereen pääsi kolme tuijaa ja kaksi tuiviota, syysalesta hankittuja hyväkuntoisia ikivihreitä. Tämä on alku talon pohjoispäädyn istutuksille. Suunnitelmia on pyörinyt päässä kaikenlaisia, mutta taidan toteuttaa vähitellen ja vähän sen mukaan mitä varjon asukkeja on saatavilla muualta puutarhasta. Mahdollisesti vielä toinen tuijaryhmä korkeutta tuomaan, ja muuten helppoja varjossa viihtyviä asukkeja. Kivipolun etupihan puoleiseen päähän olisi mukava saada jokin idea, kutsuva sisääntulo kivipolulle. Hmm, ehkä jopa kaariportti... Siellä on jo valoisampaa, joten kasvillisuuden suhteen vaihtoehtoja on runsaammin. Tai pienet puut polun pään molemmin puolin? No, talvikuukausina on aikaa ideoita ja ihmetellä.

Kuutamohortensia ja kotkansiipi syysasussa

Tovi vierähti myös kukkasipuleiden kanssa eilen, kevättähtiä, narsisseja, krookuksia, tulppaaneita. Yö oli ollut kylmä, ja osassa puutarhaa maa pysyi jähmeisenä koko päivän. Lopulta mitta tuli täyteen kylmän maan ääressä kykkiessä ja laitoin jäljelle jääneet tulppaanisipulit pariin isoon ruukkuun. Tuleepa kokeiltua sitäkin!

Keltainen suikeroalpi yrittää karkuteille

Kesäkukkaruukkuja on vielä tyhjennettävä ja pihakalusteet vietävä varastoon. Etupihan autopaikan vieressä on ärsyttävä kiviröykkiö, joka olisi saatava kuriin ja järjestykseen. Sitten voisikin käydä sisätiloissa erinäisten ikuisuusprojektien kimppuun :) Yhden sain tänään hoidettua: tilasin keittiöön verhot! Ja vieläpä kahdet samalla kertaa. Olen aina naureskellut ajatukselle jouluverhoista, kuka nyt viitsisi verhoja alkaa vaihtamaan joulua varten. Ja nyt menin ja tilasin itse sellaiset... Ihana Linumin puna-valko-beige raitakangas. Muuten joulu ei ole vielä sentään mielessä, päinvastoin tuntuu hullulta ajatus, että parin viikon päästä saattaa postiluukusta tipahtaa ensimmäiset jouluteemaiset lehdet.

Punahattu 'Green Jewel' kukki vielä muutama viikko sitten

Olen selaillut uutta puutarhakirjahankintaani, Sarah Ravenin The Bold and Brilliant Garden. Inspiroivia kuvia mielettömistä väriyhdistelmistä! Kirjasta on jätetty tarkoituksella pois valkoinen, hempeä vaaleanpunainen ja vaaleanlila. Juuri ne värit, joita itsekin olen aika paljon käyttänyt. Tässä kirjassa on mahtavia yhdistelmiä vahvoista väreistä, oranssia, monensävyistä punaista, keltaista, voimakasta sinistä, tummaa violettia. Mukavalta tuntuvaa myllerrystä tulee omiin ajatuksiin, mitäs jos kokeilisi jotain uutta... Sitten kun taas lapiontihommat maistuvat, nyt juuri lapion voisi heittää varaston nurkkaan talviunille.

Kellarin suojaan

Lauantaina kaunis ja raikas lokakuinen puutarhapäivä. Hujoppikoivut kellastuvat ja tiputtelevat lehtiään. Nurmikko kaipaa vielä leikkausta, mutta se jäi ensi viikonloppuun.

Tomaatit paleltuivat yöpakkasessa. Ehtivät tuottaa paljon satoa, harmi tietysti että paljon jäi kypsymättäkin. Olisi pitänyt ruuvailla pyörät tähän laatikkoon, niin sen olisi saanut sisään yöksi. Ehkä ensi vuonna kokeilen sitä, jos kasvihuone ei ole vielä pystyssä.

Tuurenpihlaja oli hankinta syysalesta. Se sai paikan pihan takaosasta, aidan vierestä. Toivottavasti pärjää siinä, puolivarjoisessa ja melko kuivassa. Kaunis puu! Sen kaverina on tavallinen pihjala, ja toinen syysostos makeapihlaja 'Granatnaja'.

Daaliat muuttuivat yhdessä yössä kaunottarista mustiksi ruppanoiksi. Eilen nostin juurakot maasta ja vein kellariin suojaan kylmältä. Saavat kuivahtaa pari viikkoa, sitten käärin ne sanomalehtiin. Kellarimme on muutaman asteen turhan lämmin, mutta eiköhän ainakin osa juurakoista selviä.

Pääosa puutarha-ajasta kului kukkasipuleita istuttaen. Paljon tulppaaneja, valkoinen/vpun/violetti sävyjä suurin osa. Lisäksi ukkolaukkoja, lumikelloja, helmililjaa, krookuksia. Paljon sain maahan, mutta homma jatkuu vielä ensi viikolla.

Viherpiiperryksestä hyppäys 1800-luvun lopulle, Lark Risen kylään Oxfordshireen. Vietin hiljattain mukavia iltoja telkun ääressä katsellen DVD:ltä 10 osaa BBC:n sarjaa Lark Rise to Candleford. Kun huomasin seuraavat 10 jaksoa myynnissä Amazonilla, niin klik vain ja nekin saapuivat, vahingossa tuplana. Olisiko sinulla kiinnostusta sarjaan? Laitahan kommenttia, niin täältä voisi lähteä paketti tulemaan :) Kyseessä siis Series 2, 719 minuuttia viihdettä, ja tekstit löytyvät englanniksi helpottamaan seuraamista.

Nurkkaus

Kivipolku, terassi ja aita rajaavan pienen nurkkauksen. Viime kesänä se oli taimien säilytyspaikka, ja niiden ahkeran kastelun ansiosta paikalla majailleet leskenlehdet innostuivat huimaan kasvuun. Loppukesästä pienimpiä taimia ei näkynyt suurten leskenlehtien alta. Mitä tästä opin: pressu tai vastaava taimien alla on ihan viisas juttu, jos siis säilytyspaikalla ei kasva mitään säilyttämisen arvoista. Nurkkaus alkoi siinä määrin ärsyttää, että myöhään syksyllä 2008 päätin tehdä asialle jotain. Suunnitelmia oli useampia, mutta vasta lapion käteen otettuani homma alkoi seljetä. Maa oli erittäin kovaa ja vaikeaa kaivaa. Lisäksi paikka on osan päivää paahteinen ja kuiva, joten kestäviä asukkeja oli hakusessa.



Päädyin keijunangervoihin, kaksi tavallista ja yksi keltalehtinen. Niiden viereen sopi hyvin pihjala-angervo 'Sem'. Aidan viereen hiukan korkeutta, kaunis pylväskataja, jonka koirat ovat armeliaasti jättäneet rauhaan toistaiseksi. Katajan suojaksi kivipolun puolelle istutin viiruhelpin. Koko alue sai katteeksi suodatinkankaan päälle sepeliä, ja talon kulmalle lisäksi mukulakiviä.



Joulukuussa lämpötilan ollessa plussa puolella sain herätyksen pelastaa etupihan ruukuista värikkäät heucherat ennen tosipakkasten tuloa. Niille piti pikaisesti löytää paikka, ja tein niille oman pesän nurkkaukseen angervojen väliin. Heucherat palkitsivat siirron selviämällä kaikki talvesta.



Lehtien väri- ja muotokirjoa, huoletonta hoitoa. Pikkuinen miinus viiruhelpille, joka nyt alkusyksystä kaatuilee kivipolulle. Sakset onneksi auttavat siihen ongelmaan :)

Syyshurmaa

Raikkautta, aurinkoa, lämpöä, sadekuuron ropinaa, kesytetyn nurmikon tuoksua. Ihana syyspäivä! Nurmikko oli täysin villiintynyt, joten hurautin sen lyhyeksi ja viidakosta tuli taas puutarha. Olen kaikkea muuta kuin säntillinen nurmikon kanssa. Se leikataan kun ehditään, ja siinä kasvaa kaikenlaista. Ruohonleikkurimme on silppuavaa mallia, ja yllättävän hyvin silput katoavat maahan. Tänä vuonna kalkitsin nurmikon, lannoitusta se ei ole saanut vuosikausiin, leikkuusilppu tuntuu riittävän.

Kosteampaan paikkaan siirretyt marjapensaat tuntuvat viihtyvän, ovat kasvaneet kovasti. Vanhassa paikkassa sen sijaan on kituvia keltalehtisiä reppanoita. En oikein tiedä mikä tuossa kokeilun ja erehdyksen jälkeen kuivaksi havaitussa paikassa viihtyisi, siihen olisi kuitenkin kiva saada aidan eteen vihreyttä. Kuivuus johtuu siis lähellä maanpintaa olevasta kalliosta. Kivikkokasveja toki, mutta millä saisi korkeutta? Muutama pylväskataja voisi toimia. Marjapensaiden välit ovat vielä nurmikkolla ja hankalia leikata. Haluaisin nurmikon väleistä kokonaan pois, mutta mitä tilalle? Kuorikatetta, maanpeittokasvia? Maahumalaa meillä riittäisi...

Kevään ensimmäiset taimiostokset eli pionit pääsivät viimein maahan. Immaculee, Sarah Bernhardt ja Bowl of Beauty, toivottavasti kotiutuisivat hyvin. Seuralaisiksi tuli valkoista (Galahad, siemenistä) ja tummaa (Black Knight) ritarinkannusta, sekä pari punahattua (Pink Double Delight ja Green). Mahdollisesti reunoille laitan vielä jotain matalaa. Vieressä on daalioita ja tarkoitus on laajentaa aluetta vielä lisää kohti koirien muotoilemaa tuijaa, joka on ollut yksinäisen näköinen.

Pikakompostorin vieressä on nyt jälkikompostointia varten halpa muovinen kannellinen komposti. Käyttöönotto sujui oikein lupaavasti, kunnes huomasin että yksi reunoista ei ole enää kunnolla kiinni. Rakoa on juuri sen verran, että kompostikoiran pitkä ja kapea tassu mahtuu sisään kaapimaan herkullisesti tuoksuvaa kamaa ulos. Ja kompostin ollessa yli puolillaan reunaa on mahdotonsa saada kiinni. On siis taas keksittävä virityksiä. Kompostialue vaatii vielä muutenkin möyhimistä, muokkaamista ja siistimistä.

Kultapallo on loistanut puutarhassa useita viikkoja, nyt se alkaa olla tuulten ja sateiden jäljiltä kuin räjähdyksen jäljiltä. Punahatut kukkivat vaaleanpunaisina ja valkoisina. Vaaleanpunaiset houkuttelevat paljon perhosia, valkoiset eivät yhtään. Kärhöt avaavat kukan toisensa jälkeen, paitsi Nelly Moser, joka tavoittelee mieluummin taivaita. Tornado-tomaatin satoa nautitaan päivittäin.

Elämäni ensimmäiset kärhöt

Comtesse de Bouchaud

Ison terassin ja aidan välisen alueen työstö alkoi keväällä nurmikon poistolla. Alue on noin 2m x 4m. Terassin ja istutusalueen väliin jätin sepelillä päällystetyn, kottikärryillä mentävän alueen. Tästä pääsee talon päätyyn, jossa on pieni yllätyspuutarha. Halusin tehdä kohopenkin, ja päädyin käyttämään 30cm pajuaitoja reunuksena sepelin vieressä. Nurmikkoa vasten tuli turveharkot, jotka tulivat kiinni jo olemassa oleviin turveharkoilla rajattuihin istutuksiin.




Koska taustana oleva korkea aita on valkoinen, halusin muun värisiä kukkijoita. Alueen pääosassa ovat kaksi metalliobeliskia, joissa kiemurtelevat elämäni ensimmäiset kärhöt:

Etoile Violette
Comtesse de Bouchaud
Warszawska Nike
Nelly Moser

Warszawska Nike

Istutin nämä heinäkuun puolivälissä ja odotin varovaisesti yhtä kahta kukkaa. Mitä vielä, kolme ensimmäistä päättivät hurmata heti ensimmäisenä kesänä ja kukkia tulee paljon, vaikkei pituutta ole kummoisesti. Nelly Moser tekee vasta nyt ensimmäisiä nuppujaan, toivottavasti ehtisi myös kukkia.

Vihreää taustaa alueelle luovat pari tuijaa ja keltakirjokanukka. Korkeutta reunassa vartetty sirotuomipihlaja. Etualalle reunaan pääsi pikkuinen puumainen Syringa mayeri 'Palibin', joka kukkiessaan tuoksuu suloisesti.

Turveharkkojen viereen tuli pieni hapan alue, jonka asukit ovat kanadanatsalea ja pensasmustikat 'Chippawa' ja 'North Country'. Mietin pitkään pensasmustikoille sopivaa paikkaa, ja tämä tuntuu hyvältä ratkaisulta. Kohopenkissä riittää kosteutta, ja ovat sen verran kaukana korkeasta aidasta, että saavat hyvin valoa. Lisäksi ovat ihan terassin vieressä, joten maistiaisia on helppo kerätä suoraan suuhun.




Perennoja on sekä varjon asukkeja lähempänä aitaa, että aurinkosta nauttivia edempänä pajuaidan vieressä. Valikoima on sekalainen, omia kasvatteja sekä ostettuja. Olen innokas kokeilija :) Ensi kevät sitten kertoo jotain talvenkestävyydestä... Useimpia on vain yksi, mutta samantyyppisiä on ryhmitelty vierekkäin. Tässä lista, (s) tarkoittaa itse siemenestä kasvatettua tainta.

Hosta 'Titanic'
Hosta 'Great Expectations'
Hosta 'Francee' (luulisin, siirsin tämän muualta)
Brunnera mactophylla 'Jack Frost'
Pulmonaria saccharata 'Mrs Moon'
Geranium ruprechtii (s)
Geranium pratense 'Striatum' (s)
Aquilegia 'Woodside White' (s)
Salvia nemorosa suberba 'Blue Queen' (s)
Geranium himalayence 'Plenum'
Geranium 'Chrystal Lake'
Geranium 'Stephanie'
Aquilegia clematiflora (s)
Geranium shikokianum (s)
Geranium 'Patricia'
Aquilegia 'Roman Bronze' (s)
Geranium pratense 'Purple Haze' (s, tavallinen vihreälehtinen)
Geranium pratense 'Mrs Kendall Clarke' (s)
Astrantia 'Sunningdale Variegata' (s)
Heuchera 'Palace Purple'
Heuchera 'Lime Pie'

Geranium ruprechtii (pikkuiset kukat, joita on paljon! matala)

Geranium 'Chrystal Lake' (kukkii innokkaasti, hyvin matala)

Geranium 'Patricia' (korkea)

Tämän alueen ja yllätyspuutarhan välillä on 60cm pajuaidat. Niiden tarkoitus on estää koirulaisia menemästä talon päätyyn, jotta tuijat ja tuiviot siellä säästyisivät ruskistavilta suihkuilta.