27.9.2009

Nurkkaus



Kivipolku, terassi ja aita rajaavan pienen nurkkauksen. Viime kesänä se oli taimien säilytyspaikka, ja niiden ahkeran kastelun ansiosta paikalla majailleet leskenlehdet innostuivat huimaan kasvuun. Loppukesästä pienimpiä taimia ei näkynyt suurten leskenlehtien alta. Mitä tästä opin: pressu tai vastaava taimien alla on ihan viisas juttu, jos siis säilytyspaikalla ei kasva mitään säilyttämisen arvoista. Nurkkaus alkoi siinä määrin ärsyttää, että myöhään syksyllä 2008 päätin tehdä asialle jotain. Suunnitelmia oli useampia, mutta vasta lapion käteen otettuani homma alkoi seljetä. Maa oli erittäin kovaa ja vaikeaa kaivaa. Lisäksi paikka on osan päivää paahteinen ja kuiva, joten kestäviä asukkeja oli hakusessa.



Päädyin keijunangervoihin, kaksi tavallista ja yksi keltalehtinen. Niiden viereen sopi hyvin pihjala-angervo 'Sem'. Aidan viereen hiukan korkeutta, kaunis pylväskataja, jonka koirat ovat armeliaasti jättäneet rauhaan toistaiseksi. Katajan suojaksi kivipolun puolelle istutin viiruhelpin. Koko alue sai katteeksi suodatinkankaan päälle sepeliä, ja talon kulmalle lisäksi mukulakiviä.



Joulukuussa lämpötilan ollessa plussa puolella sain herätyksen pelastaa etupihan ruukuista värikkäät heucherat ennen tosipakkasten tuloa. Niille piti pikaisesti löytää paikka, ja tein niille oman pesän nurkkaukseen angervojen väliin. Heucherat palkitsivat siirron selviämällä kaikki talvesta.



Lehtien väri- ja muotokirjoa, huoletonta hoitoa. Pikkuinen miinus viiruhelpille, joka nyt alkusyksystä kaatuilee kivipolulle. Sakset onneksi auttavat siihen ongelmaan :)


12.9.2009

Syyshurmaa


Raikkautta, aurinkoa, lämpöä, sadekuuron ropinaa, kesytetyn nurmikon tuoksua. Ihana syyspäivä! Nurmikko oli täysin villiintynyt, joten hurautin sen lyhyeksi ja viidakosta tuli taas puutarha. Olen kaikkea muuta kuin säntillinen nurmikon kanssa. Se leikataan kun ehditään, ja siinä kasvaa kaikenlaista. Ruohonleikkurimme on silppuavaa mallia, ja yllättävän hyvin silput katoavat maahan. Tänä vuonna kalkitsin nurmikon, lannoitusta se ei ole saanut vuosikausiin, leikkuusilppu tuntuu riittävän.

Kosteampaan paikkaan siirretyt marjapensaat tuntuvat viihtyvän, ovat kasvaneet kovasti. Vanhassa paikkassa sen sijaan on kituvia keltalehtisiä reppanoita. En oikein tiedä mikä tuossa kokeilun ja erehdyksen jälkeen kuivaksi havaitussa paikassa viihtyisi, siihen olisi kuitenkin kiva saada aidan eteen vihreyttä. Kuivuus johtuu siis lähellä maanpintaa olevasta kalliosta. Kivikkokasveja toki, mutta millä saisi korkeutta? Muutama pylväskataja voisi toimia. Marjapensaiden välit ovat vielä nurmikkolla ja hankalia leikata. Haluaisin nurmikon väleistä kokonaan pois, mutta mitä tilalle? Kuorikatetta, maanpeittokasvia? Maahumalaa meillä riittäisi...


Kevään ensimmäiset taimiostokset eli pionit pääsivät viimein maahan. Immaculee, Sarah Bernhardt ja Bowl of Beauty, toivottavasti kotiutuisivat hyvin. Seuralaisiksi tuli valkoista (Galahad, siemenistä) ja tummaa (Black Knight) ritarinkannusta, sekä pari punahattua (Pink Double Delight ja Green). Mahdollisesti reunoille laitan vielä jotain matalaa. Vieressä on daalioita ja tarkoitus on laajentaa aluetta vielä lisää kohti koirien muotoilemaa tuijaa, joka on ollut yksinäisen näköinen.


Pikakompostorin vieressä on nyt jälkikompostointia varten halpa muovinen kannellinen komposti. Käyttöönotto sujui oikein lupaavasti, kunnes huomasin että yksi reunoista ei ole enää kunnolla kiinni. Rakoa on juuri sen verran, että kompostikoiran pitkä ja kapea tassu mahtuu sisään kaapimaan herkullisesti tuoksuvaa kamaa ulos. Ja kompostin ollessa yli puolillaan reunaa on mahdotonsa saada kiinni. On siis taas keksittävä virityksiä. Kompostialue vaatii vielä muutenkin möyhimistä, muokkaamista ja siistimistä.


Kultapallo on loistanut puutarhassa useita viikkoja, nyt se alkaa olla tuulten ja sateiden jäljiltä kuin räjähdyksen jäljiltä. Punahatut kukkivat vaaleanpunaisina ja valkoisina. Vaaleanpunaiset houkuttelevat paljon perhosia, valkoiset eivät yhtään. Kärhöt avaavat kukan toisensa jälkeen, paitsi Nelly Moser, joka tavoittelee mieluummin taivaita. Tornado-tomaatin satoa nautitaan päivittäin.

5.9.2009

Elämäni ensimmäiset kärhöt

Comtesse de Bouchaud

Ison terassin ja aidan välisen alueen työstö alkoi keväällä nurmikon poistolla. Alue on noin 2m x 4m. Terassin ja istutusalueen väliin jätin sepelillä päällystetyn, kottikärryillä mentävän alueen. Tästä pääsee talon päätyyn, jossa on pieni yllätyspuutarha. Halusin tehdä kohopenkin, ja päädyin käyttämään 30cm pajuaitoja reunuksena sepelin vieressä. Nurmikkoa vasten tuli turveharkot, jotka tulivat kiinni jo olemassa oleviin turveharkoilla rajattuihin istutuksiin.




Koska taustana oleva korkea aita on valkoinen, halusin muun värisiä kukkijoita. Alueen pääosassa ovat kaksi metalliobeliskia, joissa kiemurtelevat elämäni ensimmäiset kärhöt:

Etoile Violette
Comtesse de Bouchaud
Warszawska Nike
Nelly Moser

Warszawska Nike

Istutin nämä heinäkuun puolivälissä ja odotin varovaisesti yhtä kahta kukkaa. Mitä vielä, kolme ensimmäistä päättivät hurmata heti ensimmäisenä kesänä ja kukkia tulee paljon, vaikkei pituutta ole kummoisesti. Nelly Moser tekee vasta nyt ensimmäisiä nuppujaan, toivottavasti ehtisi myös kukkia.

Vihreää taustaa alueelle luovat pari tuijaa ja keltakirjokanukka. Korkeutta reunassa vartetty sirotuomipihlaja. Etualalle reunaan pääsi pikkuinen puumainen Syringa mayeri 'Palibin', joka kukkiessaan tuoksuu suloisesti.

Turveharkkojen viereen tuli pieni hapan alue, jonka asukit ovat kanadanatsalea ja pensasmustikat 'Chippawa' ja 'North Country'. Mietin pitkään pensasmustikoille sopivaa paikkaa, ja tämä tuntuu hyvältä ratkaisulta. Kohopenkissä riittää kosteutta, ja ovat sen verran kaukana korkeasta aidasta, että saavat hyvin valoa. Lisäksi ovat ihan terassin vieressä, joten maistiaisia on helppo kerätä suoraan suuhun.




Perennoja on sekä varjon asukkeja lähempänä aitaa, että aurinkosta nauttivia edempänä pajuaidan vieressä. Valikoima on sekalainen, omia kasvatteja sekä ostettuja. Olen innokas kokeilija :) Ensi kevät sitten kertoo jotain talvenkestävyydestä... Useimpia on vain yksi, mutta samantyyppisiä on ryhmitelty vierekkäin. Tässä lista, (s) tarkoittaa itse siemenestä kasvatettua tainta.

Hosta 'Titanic'
Hosta 'Great Expectations'
Hosta 'Francee' (luulisin, siirsin tämän muualta)
Brunnera mactophylla 'Jack Frost'
Pulmonaria saccharata 'Mrs Moon'
Geranium ruprechtii (s)
Geranium pratense 'Striatum' (s)
Aquilegia 'Woodside White' (s)
Salvia nemorosa suberba 'Blue Queen' (s)
Geranium himalayence 'Plenum'
Geranium 'Chrystal Lake'
Geranium 'Stephanie'
Aquilegia clematiflora (s)
Geranium shikokianum (s)
Geranium 'Patricia'
Aquilegia 'Roman Bronze' (s)
Geranium pratense 'Purple Haze' (s, tavallinen vihreälehtinen)
Geranium pratense 'Mrs Kendall Clarke' (s)
Astrantia 'Sunningdale Variegata' (s)
Heuchera 'Palace Purple'
Heuchera 'Lime Pie'

Geranium ruprechtii (pikkuiset kukat, joita on paljon! matala)

Geranium 'Chrystal Lake' (kukkii innokkaasti, hyvin matala)

Geranium 'Patricia' (korkea)

Tämän alueen ja yllätyspuutarhan välillä on 60cm pajuaidat. Niiden tarkoitus on estää koirulaisia menemästä talon päätyyn, jotta tuijat ja tuiviot siellä säästyisivät ruskistavilta suihkuilta.

1.9.2009

Syyskuu tuli ja yllätti


Kesä ja puutarhabloggailu eivät nähtävästi ole toimiva yhdistelmä minulla. Puutarhassa on puuhailtu yhtä ja toista, löytyypähän kuvia ja jutun juurta jaettavaksi päivien lyhentyessä ja säiden viiletessä. Syyskuun ensimmäinen päivä. Kevätpuutarha-messuilta hankitut pionit odottavat yhä istutusta, samoin muutama muu tapaus. Kukkasipuleitakin on tulossa, tietysti. Pioneiden uuden kodin kunnostus on jo aloitettu, kun vaan ehtisi jatkaa lapiointihommia. Suunnitelmissa on romanttinen perenna-alue omenapuiden viereen: pioneja, daalioita, ritarinkannuksia, punahattuja. Vaaleanpunaista ja valkoista, ehkä jotain tummaa mausteeksi.

Daaliat kukkivat nyt hienosti! Ovat turhan työläitä esikasvatuksineen, mutta niin ihania, että taidan ne napata talveksi talteen ja taas nähdä saman vaivan ensi vuonna. Onneksi keväisin on niin intoa täynnä, että jaksaa tehdä kaikkea pähkähullua :)






Honteloita tomaatintaimia kannatti paapoa, päivittäin käymme lasten kanssa tarkistamassa onko kypsää satoa suoraan suuhun napattavaksi. Terassilla kasvavat Tornado-tomaatit ovat maukkaita! Onhan tämä aika villin näköinen puska, jossain vaiheessa tukia reilusti pidemmiksi kasvaneet varret romahtivat. Eivät onneksi katkenneet, vaan jatkoivat tyynesti herkkujen kypsyttelyä.



Terassin viereiselle alueelle istutin kaksi pensasmustikkaa, Chippawan ja North Countryn. Ensimmäisen kesän maisteluiden perusteella Chippawa on maukkaampi, enemmän metsämustikan kaltainen. North Country on makeampi ja miedompi.



Pensasmustikoiden kavereina on vaikka sun mitä, ja alue on valmis. Siis valmis, jippii! Taidanpa jatkaa juttua tästä ensi kerralla...

Musta hurmurimme täytti pyöreät 10v, onnea!