24.5.2009

Tulppaanien tulitusta

Aamusta iltaan ihan pihalla. Leikkiä, kastelua, kaivamista, kärräämistä, järjestelyä, nauttimista, kupponen teetä, valokuvausta, koirille pallon heittämistä, aamiaista, lehden lukemista, grillaamista, päiväunia. Jipii, kesäolohuoneemme on taas vihreä, viihtyisä ja lämmin!


Hemisphere


Pink Impression on tuplasti muiden kokoinen, käyn ihastelemassa näitä monta kertaa päivässä. Ei herkkä ja sievä, vaan ylpeästi kaunis.



Puutarhan alkuperäisnarsisseja, huumaava tuoksu.


Nämäkin sitkeitä alkuperäisiä, omenapuuvanhuksen alta puskevat joka vuosi.


Angelique


Shirley

Ensimmäiset kesäkukat pääsivät terassille



Vieras ulkoavaruudesta, syvänmeren asukki, vaiko tarhavarjohiipan kummallinen kukka?


Kaivuuhommat ovat keskittyneet uudelle marjapensasalueelle. Siirretyt karviainen ja herukka saivat seurakseen kaksi uutta herukkaa, punainen hollantilainen ja musta Mortti. Siirretty herukka on joko punainen tai valkoinen, en muista kun sato on ollut niin surkeaa kuivassa paikassa.

16.5.2009

Sitruunapuu

Monta vuotta sitten viettäessämme Kalifornian vuotta kotimme edessä kasvoi sitruunapuu. Satoa oli saatavissa jatkuvasti ja paljon, naapuritkin kävivät toisinaan kysymässä saisivatko ottaa muutaman. Sitruunat olivat parhaita maistamiani, ohutkuorisia ja makean happamia. Toisinaan puussa näkyi hedelmiä, joilta puuttui kuori miltei kokonaan ja kerran äkkäsimme syypään itse teossa. Joku hiirirottamyyrä se pisteli hyvällä ruokahalulla sitruunan kuoria poskeensa.

Monta kertaa olemme harmitelleet, ettei tullut otettua näistä sitruunoista siemeniä talteen. On hauska leikitellä ajatuksella, että palaisimme joskus talolle ihan vaan nappaamaan muutaman sitruunan mukaan. Tämän kevään kylvöissä oli lasten toivomuksesta luomusitruunan siemeniä, ja tänään koulin kaksi itänyttä taimea. Niitä katsellessa on mukava muistella Kaliforniaa ja haaveilla talvipuutarhasta. Suosittelen muuten luomusitruunoita, niiden maku muistuttaa "oman" sitruunapuumme hedelmien aromia.

Talven jäljiltä on varmistunut muutama menetys ja myös iloisia yllätyksiä on ollut. Useimmat viime kesän itse kasvatetuista siementaimista ovat selvinneet, pääasiassa akileijoja, kurjenpolvia ja punahattuja. Toivottavasti ilahduttaisivat kukkimallakin. Myös heräteostoksena ostettu katsura on erinomaisessa kunnossa. Hortensia "Endless Summer" vaikuttaa täysin elottomalta, osittain oma moka kun istutin sen maahan melko myöhään. Suojaaminen olisi tietysti saattanut auttaa, mutta omassa puutarhassani kasvit kestäkööt omillaan. Punalehtinen salvia 'Purple Volcano' ei osoita heräämisen merkkejä, myös kurjenpolvien 'Sue Grug', 'Shocking Blue' ja 'Rozanne' suhteen näyttää heikolta. Idänunikko 'Patty's Plum' ei ole sekään näyttäytynyt.

Ensimmäiset tulppaanit ovat aukaisseet kukkansa: keltaista ja vaaleanpunaista, ei kuitenkaan samassa paikassa :) Narsissit jatkavat kukintaansa, kevätvuohenjuuri aloittelee. Raparperi puskee esiin keskeltä aiottua ja osin toteutettua polkua, lapiohommia siis edessä.

Kirjoittaako tehdystä ja tapahtuneesta vai unelmista ja suunnitelmista? Jälkimmäisiä riittää, mutta miten ihmeessä ne saisi toteutettua? Monien muiden blogeja seuratessa omat aikaansaannokset tuntuvat kovin vähäisiltä. Vaikka ei tietenkään pitäisi vertailla. Ja mikä tärkeintä, ei pitäisi ottaa minkäänlaista stressiä puutarhaharrastuksesta, jonka on tarkoitus olla vain ja ainoastaan rentouttavaa, mieluisaa, virkistävää ja hauskaa. Lohduttaudun ajatuksella, että blogien kuvat kertovat vain hyvin rajatun osan totuudesta, ja muillakin on kukoistavia voikukkajuolavehnävuohenputkikasvustoja ja sisällä vastaavasti kameran ulottumattomissa epämääräisiä roinatilpehöörikamakokoelmia. Lapsiperheissä tietysti lisäksi lastenhuoneesta alkaen satunnaisjakauma leluja tasaisesti ympäri huushollin. Onhan asia oikeasti näin, onhan?

6.5.2009

Puuhailua pienin askelin

Puutarhailuun on aikaa pieniä hetkiä silloin tällöin. Keltakaneli on nyt viimein siirretty uuteen kosteampaan paikkaan, toivottavasti juurtuu hyvin ja innostuu kasvamaan. Tarkoituksena on siirtää marjapensaita samalle alueelle, karviainen ja herukoita.

Taimien kouliminen on pahasti myöhässä, en ole erityisen yllättynyt... Jos viikonloppuna ehtisi hoitaa hommaa ulkona. Tänään laitoin itämään krassia ja tuoksuhernettä.

Kirkkaan keltaisia narsisseja on jo kukassa, muut värit antavat vielä odottaa itseään. Kevättähteä istutin syksyllä ensimmäistä kertaa, erittäin kaunis. Imikkä Rouva Kuu esittelee herkkiä vaaleanpunaisia kukkiaan. Kevätkello esittäytyy tänä vuonna kolmella kukalla, olisiko viime vuonna ollut yksi ainoa.

Viime yönä onneksi satoi. Ilma raikastui ja vihreys lisääntyi. Hujoppikoivuissa on jo heleä vihreys taustan kuusia vasten. Minulle juuri koivujen lehtien puhkeaminen on tärkeä kevään merkkipaalu.

Pekingin kesäpalatsi

Vietin huhtikuussa viikon työreissussa Kiinassa ja yhtenä päivänä oli mahdollisuus omaan aikaan Pekingissä. Vierailin keisarillisessa kesäpalatsissa (Beijing Summer Palace), josta olin aiemmin lukenut ja nähnyt ohjelman. Päivä oli aurinkoinen, noin 20 astetta, mutta erittäin tuulinen. Etenkin rannoilla tuuli puhalsi oikein kunnolla.

Sinisade pehmensi karua kalliota



Kauniita vanhoja mäntyjä ja sininen kevätkukkameri


Upeita siltoja oli useampia







Näitä voimakkaasti leikattuja kauniisti kukkivia pieniä puita oli paljon, yleensä suurempien puiden väleissä. Jonkin opastaulun mukaan kyse olisi persikkapuista, mutta eivät kai ne kestä talven kovia pakkasia?


Veden ylle kaartuivat herkät pajut






Pionit olivat parhaimmillaan

3.5.2009

Lapiointikuumetta

Vappuviikonlopun lämpimät päivät ovat kuluneet pääasiassa ulkona. Terassit ja ulkokalusteet on pesty, kalusteet kaipaisivat vielä hoitoa ja hoivaa. Kevään ensimmäiset orvokit on hankittu, vielä kun ne saisi paperikassista ruukkuun. Kukkapenkeistä kurkistelee pirteitä alkuja. Iloinen olen etenkin viime vuonna itse kasvatetuista taimista, jotka sitkeästi kurkistelevat, vaikka pakkanen niitä alkutalvena kirjaimellisesti vatkasi ylös alas mullassa.

Krookukset, ensimmäiset narsissit ja muutama esikko ovat kukassa. Tulppaanit ovat hyvässä vauhdissa. Nurmikossa on häivähdys vihreyttä, puiden ja pensaiden silmut pullistelevat.

Olen aloittanut terassin ja aidan välisen istutusalueen teon kaivamalla nurmikkoa pois. Työ on käynyt yllättävät sujuvasti, savipitoinen maa on vielä mukavan pehmeää. Suunnitelma on jo melko selkeäni mielessä ja muutama asukkikin tuli hankittua eilen puutarhakauppakierroksella. Alueesta tulee varjon/puolivarjon alue, vihreä ja rehevä. Kukkaloistoa on suunnitteilla kärhöistä, jotka saavat kavuta kahta obeliskia pitkin aurinkoon.

Liian kuivassa kituvan pari vuotta sitten istutetun omenapuun siirto eteni hitusen: ehdin kaivamaan uutta kuoppaa kahden lapiollisen verran, kunnes isompi puutarha-apulaiseni ilmoitti erittäin terävästi, ettei siitä paikasta voi kaivaa. Hetken yritin pomoasenteella puskea vastustuksen läpi, mutta pakko oli perääntyä apulaisen kokonaisvaltaisen harmistuksen vuoksi. Onneksi aika auttaa näihin asioihin ja jo tunnin kuluttua apulainen ilmoitti suurpiirteisesti, että nyt saisi jatkaa hommia. Lapioin hiukan lisää ja homma jatkuu huomenna. Keltakanelin lisäksi ainakin karviainen saa muuttaa. Herukoista en ole varma kannattaako siirtää vai hankkia uusia.

Ei kuvia tällä kertaa, mutta pian otoksia toisenlaisista maisemista.