Nurkkaus

Kivipolku, terassi ja aita rajaavan pienen nurkkauksen. Viime kesänä se oli taimien säilytyspaikka, ja niiden ahkeran kastelun ansiosta paikalla majailleet leskenlehdet innostuivat huimaan kasvuun. Loppukesästä pienimpiä taimia ei näkynyt suurten leskenlehtien alta. Mitä tästä opin: pressu tai vastaava taimien alla on ihan viisas juttu, jos siis säilytyspaikalla ei kasva mitään säilyttämisen arvoista. Nurkkaus alkoi siinä määrin ärsyttää, että myöhään syksyllä 2008 päätin tehdä asialle jotain. Suunnitelmia oli useampia, mutta vasta lapion käteen otettuani homma alkoi seljetä. Maa oli erittäin kovaa ja vaikeaa kaivaa. Lisäksi paikka on osan päivää paahteinen ja kuiva, joten kestäviä asukkeja oli hakusessa.



Päädyin keijunangervoihin, kaksi tavallista ja yksi keltalehtinen. Niiden viereen sopi hyvin pihjala-angervo 'Sem'. Aidan viereen hiukan korkeutta, kaunis pylväskataja, jonka koirat ovat armeliaasti jättäneet rauhaan toistaiseksi. Katajan suojaksi kivipolun puolelle istutin viiruhelpin. Koko alue sai katteeksi suodatinkankaan päälle sepeliä, ja talon kulmalle lisäksi mukulakiviä.



Joulukuussa lämpötilan ollessa plussa puolella sain herätyksen pelastaa etupihan ruukuista värikkäät heucherat ennen tosipakkasten tuloa. Niille piti pikaisesti löytää paikka, ja tein niille oman pesän nurkkaukseen angervojen väliin. Heucherat palkitsivat siirron selviämällä kaikki talvesta.



Lehtien väri- ja muotokirjoa, huoletonta hoitoa. Pikkuinen miinus viiruhelpille, joka nyt alkusyksystä kaatuilee kivipolulle. Sakset onneksi auttavat siihen ongelmaan :)