16.1.2009

Rajattomat mahdollisuudet

Kuulun näemmä siihen porukkaan, jonka mielessä alkaa heti uuden vuoden jälkeen hyrrätä mielettömät mahdollisuudet uutena puutarhavuotena. Tein ihan pienen siementilauksen. Koitan olla katsomatta enää siemenluetteloita ja nettikauppoja. Suunnitelmia on paljon, koitan laittaa niitä tärkeysjärjestykseen ja saattaa projekteja loppuun saakka. Etupihamme on hieman kaaoksessa, multakasaa, sepelikasaa, betonikiviä, järkyttäviä pöheikköjä, yksi ylimääräinen auto. On siellä muutama valmis kohtakin. Haluaisin etupihalta kaikki nurmikot pois, jotta ruohonleikkuria ei tarvitsisi raahata lainkaan etupihalle. Pensaita, havuja, maanpeiteperennoja, sipulikukkia... Etupiha on ehdottomasti tämän vuoden hommien kärkipäässä.

Takapihalla on muutama valmis istutusalue. Olen yrittänyt hahmotella yleissuunnitelmaa, jotta toteutukset eivät olisi pieniä yhteensopimattomia piiperryksiä. Vaikeaa! Talomme terasseineen on hyvin suoraviivainen. Puutarhaunelmani avainsanoja ovat kuitenkin pehmeys, vihreys, rehevyys, cottage garden, erilaiset tilat, yllätyksellisyys. Haaveilen edes pienestä salaisesta sopukasta, joka olisi täysin piilossa katseilta. Yleinen neuvo on listata asiat ja toiminnot, joita puutarhaansa haluaa. Omani taitavat olla niitä yleisiä: toisaalta paljon ihania istutuksia, toisaalta tilaa lapsille ja koirille leikkiä ja temmeltää. Kasvihuoneen haluaisin muutaman vuoden kuluttua, sille olisi järkevää miettiä paikka jo nyt. Muutama hedelmäpuu, marjapensas, vähän sitä sun tätä ja vielä tuotakin. Nurmialue järkevästi leikattavissa, eli selkeät istutusalueet. Piirtelen erilaisia suunnitelmia ja määrätietoisen joustavasti sitten niitä noudatan :)

Viime vuonna innostuin kasvattamaan siemenistä erilaisia akileijalajikkeita. Toivottavasti taimet selviävät talvesta, routa oli myllertänyt kukkapenkkiä melkoisesti ja lämpimänä päivänä koitin painella ylösnousseita taimia takaisin maahan. Kaikki syvälle työnnetyt nimilaput olivat nousseet ylös, joten arvailuksi menee... Nämä ovat kuitenkin alkuperäisiä asukkeja, eli edellisen asukkaan istutuksia. Hempeä vaaleanpunainen oli mukava yllätys, aiemmin oli näkynyt vain perussinistä. Kaunis sekin seuralaisensa kultatyräkin kera.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti