Varjon asukit - kevät

Takapihaamme rajaa valkoiseksi maalattu lauta-aika, korkeutta noin 160cm. Tontin eteläreunalle, eli aidan pohjoispuolelle tein varjopenkin. Tämä oli ensimmäinen suurempi kokonaisuus, jonka itse suunnittelin ja toteutin. Ekat asukit istutin syksyllä 2005 ja loput keväällä 2006. Alue on noin metrin levyinen, pituutta hiha-arviona 12 metriä. Tein kohopenkin savimaan päälle, reunustettu turveharkoilla. Olen ollut aika tyytyväinen alueeseen, muutamia kohtia tekisin nyt toisin. Alue on rehevä ja mielenkiintoinen seurata keväästä syksyyn. Täällä majailevat myös ensimmäiset ikiomat rhodoni, lajikkeet ovat Haaga, Mikkeli ja Pohjolan tytär. Lisäksi on yksi pikkuinen Elviira, joka ei ole toistaiseksi kukkinut, ja joka taistelee elintilasta pikkutalvion kanssa.

Huhtikuu


Varjopenkki huhtikuun lopulla ilta-auringossa. Krookukset tuovat hiukan väriä. Aita kaipaa vielä toista maalikerrosta.

Toukokuu


Valitsin varjopenkkiin valkoista, vaaleanpunaista ja sinivuolettia. Tämä herkkä keltainen kevätpiristys on ainoa poikkeus, ja pidän siitä kovasti. Koiranhammas ei koreile nimellä. Haluaisin näitä lisää ja kokeiluun muitakin värejä. Kaunis!

Kirjopikarililja näytti kuvissa oudolta, jopa rumalta. Päätin kuitenkin kokeilla, ja eihän näistä voi olla tykkäämättä. Väri ja kuvio on ihmeellinen, täysin omanlaisensa. Kasvavat varjopenkissäni melko korkeiksi ja viime kesänä tuli tällainen hauska trio. Liljakukot pitävät myös näistä...

Aloittaa kukinnan aikaisin ja jatkaa pitkälle, rehevä luotettava kesäpikkusydän. Viehättävä ja viekas, yrittää valloittaa muidenkin asukkien alueita. Sain vinkin viime kesänä, ja leikkasin osittain reilusti alas, kun oli liiankin rehoittava. Teki hetkessä uutta kaunista lehdistöä ja kukkaa.


Marjatuomipihlaja kevätasussa.


Toukokuun lopussa Pohjolan Tytär enteilee kauniita päiviä!